Olet täällä

Pitäisikö työaikaa pidentää?

pidennetty työaika yhteiskuntasopimus verotus työvoima tuottavuus kustannus työttömyysturva

Niin, pitäisikö loman jälkeen alkaa painamaan pitempää työpäivää, että tuottavuus kasvaisi ja Suomi pelastuisi?

Työajan pidentäminen ei ole mikään automaattinen tuottavuusloikka. Sillä voisi olla positiivinen vaikutus talouteen, sillä ainakin teoriassa se parantaisi kilpailukykyä alempien tuntipalkkojen kautta ja kasvattamalla työn tarjontaa. Toisaalta se monien arvioiden mukaan pikemminkin alentaisi tuottavuutta, kun kasvattaisi sitä.

Työajan pidentäminen lisää tuottavuutta vain, jos työvoiman tuottavuus - sanotaanko työntekijää kohti - pysyy vakiona. Harvalla työpaikalla kuitenkaan on aivan suora yhteys työajan ja aikaansaannosten välillä. Työntekijän tuottavuus voi myös heiketä, jos viikoittaista työaikaa pidennetään. Jaksaisimmeko tehdä samalla vauhdilla ja yhtä nokkelasti uusien pidennystuntien aikana? Lisäisikö vuosiloman lyhentäminen vaikka viikolla tai kahdella jaksamistamme ja työmotivaatiota.

Yritysten välillä voi myös olla melkoisia eroja siinä, kuinka hyvin työajan pidennystä voidaan hyödyntää. Jokainen työtunti ei myöskään ole aina yhtä tuottava ja voidaan olettaa, että työnantaja pitää jo nyt - ainakin teoriassa - työntekijää eniten töissä niinä tunteina, jotka ovat tuottavimpia. Teoreetikoiden mukaan työajan pidentäminen kohdistuisi suurelta osin ajankohtaan, jolloin tuottavuus on keskiarvoa alhaisempi. Työtuntien lisääminen ei siis lisäisi tuottavuutta suoraan tehtävien lisätuntien suhteessa vaan vähemmän.

Myyjän tuottavuus on esimerkiksi alhainen silloin, kun kaupassa ei käy asiakkaita. Jos jäätelökioskin myyjän työaikaa lisätään silloin kun sataa vettä, ei tuottavuus juuri kohene. Varsinkin kun tuolla kesäpainotteisella alalla näyttää jo nykyisin olevan painetta pistää työntekijät kotiin pilvisinä päivinä.

Vaikka pystyisimme lisätuntien ansiosta tuottamaan halvemmalla 2000-luvun Nokian hittipuhelimia, ne tuskin menisivät sen paremmin kaupaksi tänä päivänä. Pelkkä lisätyö ei aina auta.

Liikkuvassa myynti- ja markkinointityössä tuottavimpia tunteja ovat asiakkaan luona vietetyt tunnit. Asiakastapaamisten välille jää sitten välttämättömiä siirtymiseen, valmistautumiseen ja raportoimiseen liittyviä tunteja, jotka ovat tuottavuudeltaan vähemmän tehokkaita. Työajan pidentäminen asiakastuntien osalta joskus mahdollista ja joskus ei, mutta usein se tuottaa "bonuksena" muita tunteja, kuten matkalla vietettyä aikaa. Ja työpäivän pituus edelleen pitenisi. Alallamme ei myöskään makseta ylityö- tai vuorotyökorvauksia.

Itse asiassa alallamme on kautta aikojen etsitty lisää tehokkuutta työhön. Eri menetelmin on haettu lisää tehokkaita asiakastapaamisia päivään - asetettu tapaamismäärätavoitteita ja tavoiteltu tehokkaita ajoreittejä. Kontaktointia on osin siirretty puhelimeen ja nettiin. Sähköinen palvelu vähentää kokonaisuutena monella tuotealalla työvoiman tarvetta, mutta ei poista ammattilaista niiden viimeisten ja vaativimpien tapaamisten osalta, joissa ammattilaista aina tarvitaan.

Suomen tarvitseman tuottavuusloikan käsittely tiukasti tuottavuuteen pitäytyen lyö korville sitä toista puolta, mikä asiaan liittyy: Työajan pidentämisvaatimusten taustalla on aina myös jonkin tahon odotus palkkojen alentamisesta. Palkan alennus vähentää selkeästi kuluja ja sitä kautta työn hintapainetta. Ongelmana vain on se, menisikö palkan alennus kaikilla aloilla toiminnan ja tuotannon hintoihin tuotantoa ja yhteiskuntaa turvaamaan vai olisiko se vain tuloslaskelman viimeisen viivan alla näkyvä säästö yritykselle?

Itse kokoaisin taantuvan ja uppoavan Suomen tuottavuusmixin maltillisesta viikkotyöajan pidentämisestä - esimerkiksi 15 minuuttia päivässä ja viikonloppu- ja vuorotyön kustannusten alentamisesta. Lisäisin joukkoon tuotekehityspanostuksia ja energiaverojen kevennyksiä. Ansiosidonnaista työttömyyskorvausta muuttaisin kannustavampaan ja vähemmän byrokraattiseen suuntaan, lyhentäisin kestoa hieman. Miettisin, olikohan uusi mahdollisuus siirtää automaattisesti vuosilomaa sairauden perusteella aivan välttämätön uudistus juuri tähän aikaan.  Ja vielä keventäisin maltillisesti työn verotusta, jotta saisimme lisää rahaa pyörimään talouteen.

 

Juha Häkkinen

MMA:n toiminnanjohtaja